maanantai 27. kesäkuuta 2016

Kesämaanantai





Jasmiinipensaassa ensimmäiset nuput ovat avautuneet kukkaan, ne ovat tänä vuonna aikaisessa, ihastuttavat ja hämmästyttävät. Euroopan poliittisella taivaalla tuulee: EU ei ole ongelmaton, mutta onko ongelmatonta myöskään se, että se alkaa repeillä. Aamun lehti on täynnä alennusmyyntimainoksia, minua väsyttää ajatuskin mutta onneksi meillä ei tarvita mitään minkä perään pitäisi rientää. Räpsyttelen unihiekkaa silmistäni, otan lisää teetä ja herättelen itseäni juhannusviikonlopun jälkeiseen kesäarkeen, koetan lämmitellä ajatuksia suuntautumaan niihin askareisiin joihin niiden olisi taas keskityttävä.

Mietiskelen, että olisi kirjoja joista kirjoittaa ja että myöhemmin tällä viikolla niistä jostakin ehkä kirjoitankin. Pauliina Vanhatalon esikoisromaani toi kesäpäiviini pilviä jotka vangitsivat alleen, muistutti taas miten kipeää on olla nuori ja siitäkin miten ihminen aina vain on yhtäältä niin rakkaudentarpeinen ja toisaalta niin vallanhaluinen. Myös Volter Kilven rakastunut David huudahtelee minussa yksinpuhelujaan, asettelee itseään paikalleen vuosisadanvaihteen kirjallisessa maailmassa. Ja Eevaakin haluan siteerata vielä ja taas.

Tälle päivälle on luvattu sateista. Olo on kummallinen, samaan aikaan levollinen ja levoton, uninen ja toiminnanhaluinen. Pian on heinäkuu ja tuntuu siltä että aika kiirehtii mutta etenee kuitenkin juuri siihen tahtiin kuin sen pitääkin, kuljettaa elämää mukanaan.


2 kommenttia:

  1. Ai, siellä ovat jo jasmiinit kukassa, ihanaa! Meillä täällä vähän etelämpänä nuput ovat ihan pieniä vielä.

    Hienoa, että olet lukenut Kilpeä, tai siis Kilpiä! Bathseba oli mielessäni ihan äskettäin, kun luin Minna Rytisalon Lempi-romaania, mutta kirjan lukemisesta on jo yli vuosikymmen... Odotan mielenkiinnolla ajatuksiasi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jasmiinit ovat täällä aikaisessa, hämmästyttää ja ihastuttaa... Auki ovat kuitenkin vasta ensimmäiset kukat :)

      Ja Kilpiä, juu. Bathseba on ollut lukulistallani kauan-kauan-kauan, mutta nyt vasta tulin siihen tarttuneeksi. Ja Eeva runoineen on aina yhtä ihana. Tuo Lempi alkoikin nyt kiinnostaa entistä enemmän, kun siitä Bathseba tuli mieleesi... Kirja onkin minulla jo varauksessa :)

      Kiitos kommentistasi Maria ja avautuvia jasmiininkukkia!

      Poista



Kiitos kommentistasi - keskustelu avartaa!