sunnuntai 19. kesäkuuta 2016

12 tietokirjaa riippukeinuun




 Thomas Kennington: Lady reading by a window, noin 1900.



Sain Katveita -blogia kirjoittavalta kaimaltani haasteen listata kesän kunniaksi 12 tietokirjaa riippukeinuun. Kiitos kaimani hienosta haasteesta, joka on hetken joutunut odottamaan vuoroaan. Nyt on tämän aika! Siispä, pitemmittä puheitta, tässä kamarin suosituksia riippukeinutietokirjoiksi:


Markku Valkonen: Kultakausi (1989)

Kyllä, olen taiteemme kultakauden lumoissa. Tunnustan auliisti, että en ole mikään kuvataiteen asiantuntija, mutta sitäkin suuremmin nautin taideteosten estetiikasta ja tarinoista juuri siten kuin ne minun sieluani koskettavat. Ja kas vain, eniten minua koskettaa juuri tämä 1800- ja 1900-lukujen taitteen kuvataide. Kultakauden ihanat teoskuvat vievät kiehtovalle taidematkalle siihen hurmaavan riipaisevaan aikaan, jona muun muassa Helene Schjerfbeck, Albert Edelfelt, Elin Danielson-Gambogi, Maria Wiik, Magnus Enckell, Akseli Gallen-Kallela, Ellen Thesleff ja Hugo Simberg taideteoksiaan loihtivat.


Riitta Konttinen: Taiteilijatoveruutta (2014)

Kyllä, lisää vuosisadanvaihteen kuvataidetta, nyt erityisesti naistaiteilijoiden elämää ja teoksia: Riitta Konttisen Taiteilijatoveruutta kertoo neljän taiteilijattaren – Helene Schjerfbeckin, Ada Thilénin, Helena Westermarckin ja Maria Wiikin – elämästä, työstä ja ystävyydestä. Harmittelen edelleen, että samanniminen näyttely pari vuotta takaperin jäi minulta vierailematta (tyypillistä, kotikissa mikä kotikissa), mutta onneksi myös tämä ihana kirja tarjoaa antoisan riippukeinu- tai nojatuolimatkan näiden kiehtovien ja inspiroivien naistaiteilijoiden elämään.


Juhani Salokannel ja Juhani Seppovaara: Tuusulanjärven taiteilijaelämää (2005)

Aikamatka Tuusulanjärven taiteilijamaisemiin kuului viime kesän ihaniin lukuhetkiini, ja suosittelen vastaavaa reissua lämpimästi kaikille, joita kiinnostaa 1800- ja 1900-luvun taitteen (öhm, en kai nyt ole jotenkin yksipuolinen...) taiteilijaelämä luonnon helmassa. Teos muistuttaa osaltaan, että pyrkimys vaihtoehtoiseen elämäntapaan ei ole vain meidän aikamme marginaalinen ilmiö, vaan että aina on ollut ihmisiä, joissa on elänyt kaipuu luonnon ja rauhan äärelle... Viivähtäminen Aholassa, Ainolassa, Suvirannassa, Halosenniemellä ja muissa Tuusulanjärven taloissa tekee siksikin hyvää. Ja kyllä, tämä jos mikä sopii täydellisesti juuri riippukeinumatkailuun! Tuusulanjärven taiteilijaelämästä voit lukea lisää täältä.


Pirjo Lyytikäinen: Narkissos ja sfinksi – Minä ja toinen vuosisadanvaihteen kirjallisuudessa (1997)

No niin, tässä tämä ajanjakso lukeekin sitten jo teoksen nimessä... Mutta niin: vuosisadanvaihde, symbolismi ja dekadenssi ja kirjallisuuden paradoksaaliset Narkissokset... Eino Leinon, L. Onervan, Volter Kilven, Johannes Linnankosken, Joel Lehtosen ja muutamien muidenkin kiehtovat teokset... Se kuinka ”dekadenssi on symbolistin uskonpuutetta ja symbolismi dekadentin paratiisiunelma” mutta kuinka jossakin kuiskailee myös se romanttisempi juonne ja unelma viattomuudesta... Monen monta lisäpistettä annan teosta elävöittävästä ja ajan kirjallisuuden ja kuvataiteen toisiinsa kytkevästä taidekuvituksesta.

 
Anne Helttunen, Annamari Saure ja Jari Suominen: Haltiakuusen alla – suomalaisia kirjailijakoteja (2013)

Riippukeinumatkailun aatelia tämäkin! Haltiakuusen alla on ihana, kaunis, hurmaava teos, jossa nimensä mukaisesti matkataan suomalaisissa kirjailijakodeissa... Juhani Ahon lapsuudenkoti Iisalmessa ja Ahola siellä Tuusulanjärvellä, Minna Canthin salonki Kuopion korttelimuseossa, Aino Kallaksen kesäpaikka Hiidenmaan Kassarissa, Eino Leino -talo Kajaanin Paltaniemellä, Runebergien kotitalo Porvoossa ja niin edelleen ja niin edelleen... Ei taida tarvita juuri arvailla, miksi ainakin Kamarin rouva tälläkin matkalla niin viihtyy...


 Niels Frederik Schiøttz-Jensen: A lady reading in the garden, noin 1894.



Anna Kortelainen: Eri kivaa! Onerva – Kaupungin naiset 1910 (2010)

Ja kun on palaillut Haltiakuusen alta, voi pienen hengähdyshetken jälkeen matkata vaikka L. Onervan mukana 1800- ja 1900-lukujen taitteen Helsinkiin... Anna Kortelaisen Eri kivaa! tarjoilee ihanan elämyksellisen aikamatkan modernin helsingittären maailmaan... Kerrassaan kiehtova kirja, joka kertoo millaista oli elää Onervana Onervan aikaan: opiskella, tehdä työtä, istua kahvilossa ja kirmata kulttuuririennoissa, kärsiä jatkuvasta rahapulasta ja elää salavuoteudessa... Tämänkin teoksen ansioita on myös runsas ja monipuolinen kuvitus. Täällä lörpöttelen kirjasta (ja sen vierestä) enemmänkin.


Anna Kortelainen: Virginie! Albert Edelfeltin rakastajattaren tarina (2002)

Anna Kortelainen taas, kyllä... Mutta voi miten voikin jokin (tieto)kirja tehdä pesänsä sieluun ja sydämeen, avata ovia ja ikkunoita, sykähdyttää ja syleillä. Kortelaisen matka Albert Edelfeltin rakastajattaren jalanjäljille on kertakaikkisen kiehtova sekoitus elämää, taidetta ja tutkimusta ja tärkeä puheenvuoro historian unohtamien elämänkohtaloiden puolesta. Tässä teoksessaan Kortelainen matkustaa taiteen kertomien tarinoiden, menneisyyden hämärän todellisuuden ja nykyisyyden tulkintapyrkimysten välillä, eikä lukija voi muuta kuin lumoutua siitä miten hän matkaansa tekee ja miten hän sen kirjoittaa. Virginiestä voit lukea enemmän täältä.
 

Minna Maijala: Herkkä, hellä hehkuvainen – Minna Canth (2014)

Jos Minna Maijalan pari vuotta sitten ilmestynyt Canth-elämäkerta on vielä lukematta, siihenkin voisi tarttua vaikka näinä kesäisinä päivinä... Elämäkerta näyttää paitsi yhteiskunnallisesti ja psykologisesti tarkkanäköisen myös herkän, hellän ja hehkuvaisen taiteilijattaren ja laajentaa sitä kuvaa, jota aikaisemmat elämäkerrat ovat Minnasta tarjoilleet. Minna oli vääryyksien näyttäjä, mutta myös paljon muuta. Ihana, inspiroiva Minna! Kirjoitukseni tästä hienosta teoksesta oli Kamarini ensimmäisiä.


Agneta Rahikainen: Edith – runoilijan elämä ja myytti (2014)

Tämä teos oli ja on itselleni sekä kiehtova että vaikea, koska minulla (kuten varmasti kaikilla muillakin Edithin runoihin syvästi ihastuneilla) on oma Edithini, jonka näen ja ymmärrän omalla tavallani. Suosittelen teosta kuitenkin lämpimästi, sillä samanaikaisesti kiehtova ja vaikea teos voi olla hyvinkin antoisa kokemus... Teos sopii oikein hyvin paitsi Edithin ihailijoille ja ihailijattarille, myös kaikille yleisemmin kirjailija/runoilija/taiteilijaelämäkerroista kiinnostuneille – ja myös sinne riippukeinuun. Tämä (kuten Maijalan Canth-teos tuossa yllä) saattaa herättää hyvinkin monia ajatuksia ja antoisaa mielensisäistä keskustelua siitä, miten ihmisen elämä voidaan tulkita ja kertoa. Edith-fanin vuodatus löytyy täältä.


Virginia Woolf: Oma huone (1929)

Ja oi kyllä, tämä Virginia Woolfin klassikkoteos sopii jokaiselle, joka on kiinnostunut siitä mitä kirjoittamisen mahdollisuus edellyttää: voidakseen kirjoittaa jokaisella naisella (ja yksilöllä ylipäätään) on oltava omaa rahaa ja omaa tilaa ja vapautta olla oma itsensä. Woolfin ”oma huone” on sekä todellinen että metaforinen tila, jonka jokainen kirjoittaja sukupuolestaan riippumatta tarvitsee. Woolf puhuu myös sen puolesta, että kirjoittajan on oltava rehellinen itselleen, kirjoitettava juuri siten kuin haluaa kirjoittaa, ketään kumartelematta, ja muistuttaa, että [n]iin kauan kuin kirjoitat sitä mitä haluat kirjoittaa, vain se merkitsee jotain; eikä kukaan voi sanoa, merkitseekö se vuosien ajan vai vain muutaman tunnin. Tästä tärkeästä teoksesta voit lukea lisää täältä.


 Albert Edelfelt: Kesä, 1883.



Sara Kokkonen: Kapina ja kaipuu – Kultaiset tyttökirjaklassikot (2015)

Louisa May Alcottin ihanat Pikku naiset, Lucy Maud Montgomeryn hurmaavat ja rakkaat Annat ja Runotytöt, Laura Ingalls Wilderin ihastuttava Pieni talo preerialla, Merri Vikin hupaisan hauskat Lotat... Jos olet kasvanut tyttökirjojen ihanissa maailmoissa astellen, tämä teos sopii riippukeinuusi kerrassaan täydellisesti! Kapina ja kaipuu tarjoaa sekä kiehtovaa elämäkertatietoa näistä ihanista kirjailijattarista että lukijoiden kokemuksia heidän rakkaista luomuksistaan. Eniten pidän siitä, että teos näyttää miten nämä sielunsisaret voivat olla meille kaikille ikiomia ja silti meidän kaikkien yhteisiä. Lisää teoksesta täällä.

 
Mia Kankimäki: Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin (2013)

Mia Kankimäen matkasta tuhat vuotta sitten eläneen japanilaisen hovinaisen maailmaan muotoutuu kerta kaikkiaan valloittava kirja, joka vähät välittää genrekaavoista ja rakentuu omalla tavallaan tietoa, omakohtaisuutta ja aina niin innoittavaa uskallusta juuri sopivasti yhdistellen. Tämä teos tarjoaa varmasti antoisan matkan monenlaisille lukijoille, ja niinpä suosittelen teosta sydämellisesti kaikille niille, jotka innostuvat Japanista, historiasta, kirjallisuudentutkimuksesta, ylipäätään tutkimuksesta, tarinoista, omakohtaisuudesta ja/tai uskalluksesta tehdä toisin ja itselle oikein. Varaa matkaevääksi myös runsaasti hyvää teetä :) Täällä on teoksesta muutama sanaa lisää.


Pauliina Vanhatalo: Keskivaikea vuosi – muistiinpanoja masennuksesta (2016)

Keväällä ilmestynyt Keskivaikea vuosi oli ensimmäinen teos, jonka Pauliina Vanhatalolta luin, mutta ei todellakaan viimeinen: masennusmuistiinpanot käynnistivät minussa Vanhatalo-vyöryn, jonka myötä luin häneltä kevään mittaan myös useamman kaunokirjallisen teoksen. Keskivaikea vuosi on hieno ja tärkeä puheenvuoro masennuksesta, mutta myös introversiosta ja ihan vain omana itsenä olemisesta, sellaisena kuin on. Aiheestaan huolimatta teos ei ole ollenkaan masentava vaan ennen kaikkea ihastuttava – rohkea, rehellinen, ihmisyydentäyteinen ja -tuntuinen – ja siksi suosittelen sitä lämpimästi myös sinne riippukeinuun. Tästä hienosta teoksesta voit lukea myös täältä.   


Kirsi Vainio-Korhonen ja Anu Lahtinen: Lemmen ilot ja sydämen salat – suomalaisen rakkauden historiaa (2015)

Ja vielä sokerina pohjalla: Oletko kenties kiinnostunut rakkaudesta ja rakkauden historiasta? Menneiden vuosisatojen rakkaustarinoista? Siitä, perustuiko avioliitto entisinäkin aikoina myös johon muuhun kuin vain sukujen keskinäisiin sopimuksiin? Siitäkin, mitä mieltä 1700-luvun tiedemiehet olivat haluttomista naisista ja saman ajan säädylliset naiset alushousuista? Jos, niin Lemmen ilot ja sydämen salat sopii riippukeinuusi kuin mansikka makeanraikkaaseen kesäkakkuun. Kirsi Vainio-Korhosen ja Anu Lahtisen teos suomalaisen rakkauden historiasta on kerrassaan mainio ja mukavalukuinen aikamatka lemmen iloihin ja sydämen saloihin. Lisää teoksesta voit lukea täältä.



(Ja jos nyt jotenkin näyttää siltä, että tässä oli enemmän kuin kaksitoista kirjaa, niin se johtuu joko siitä, että kirjat laskeneella oli vain lyhyt matikka tai sitten siitä, että valitseminen ja etenkin poisvalitseminen on hänelle toisinaan kovin vaikeaa :))


Tähän haasteeseen voivat kaikki halukkaat tarttua Katveita -blogissa, mutta esittäisin myös oman vienon pyyntöni, että Omppu, Kaisa Reetta, Paula ja Jaana listaisivat omia riippukeinutietokirjojaan, jos sopiva hetki sattuu kohdalle osumaan... Lämpimästi kannustan myös kaikkia muita haasteen nappaamaan :)


*********

Kuvat Wikimedia Commons.



10 kommenttia:

  1. Kiitos haasteesta Katja, minulla on toiseenkin tietokirjahaasteeseen vielä vastaamatta, joten taidan yhdistää tämän siihen.

    Tosi kiinnostavia valintoja sinulla. Lyytin Narkissos-kirja erityisesti polttelee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se onkin muuten varmaan sama haaste, johon minäkin tuossa loppukeväästä vastailin :) Näitä on nyt tosiaan liikkeellä kaksikin tietokirjahaastetta, hauskaa ja avartavaa. Kiva jos saat molemmat vaikka niputettua yhteen. Mielenkiinnolla odottelen, minkälaisia kirjoja nostelet esille.

      Tuo Narkissos-kirja olisikin sulle varmaan aika hyvä :)

      Kiitos Omppu - kommentista ja siitä että ehkä jaksat haasteeseenkin vastailla :)

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Kaimani, kiitos sinulle haasteesta - tätä oli antoisaa tehdä!

      Poista
  3. Kiitos haasteesta, Katja! Tartun siihen loman alkaessa heinäkuussa, alan unelmoida, mitä tietoa olisi mukava lukea kesäsäällä riippukeinussa. Tässä on sopivasti haastetta, sillä olen viime vuosina lukenut aika vähän tietokirjoja.
    Sinulla on ihania riippukeinutietokirjoja. Voisin ajatella lukevani niistä vaikka kuinka monta. Omani taidan valita toisen harrastukseni tiimoilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paula, ihanaa jos tartut haasteeseen. Jään mielenkiinnolla odottelemaan minkälaisia kirjoja listallesi valitset :)

      Poista
  4. Kiitos haasteesta, Katja! <3Teen tämän jossakin vaiheessa, ehkäpä ensi kuun puolella!

    Kerrot tässä niin lumoavasti näistä listallasi olevista kirjoista että tahtoisinpa ottaa ne kaikki lukuun! Ja oih, samoin kävi kuin Ompulle: Pirjo Lyytikäisen Narkissos ja sfinksi – Minä ja toinen vuosisadanvaihteen kirjallisuudessa houkuttelee nyt ihan erityisesti!

    <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaisa Reetta, ihanaa jos sinäkin tähän tartut <3 Ja onpa hauskaa, että Lyytikäisen kirja herättää kiinnostusta - se onkin kyllä hieno ja antoisa teos :)

      Poista
  5. Monta sinun kirjoistasi voisi olla myös minun listallani. kiitos haasteesta, siihen on nyt vastattu.

    Kaunista juhannuksen aikaa!

    VastaaPoista



Kiitos kommentistasi - keskustelu avartaa!