Olen alkanut lukea Merri Vikin Lotta sarjaa. Merri Vik
on aika hassu nimi, jotenkin salaperäinen. Olisi kiva nähdä miltä hän näyttää. Kuvittelen, että hänellä on hame ja korkokengät ja että hän on pitkä ja hoikka.
Lotta on hyvä sarja. Pidän Lotista, koska Lotta on niin
hauska. Lotan oikea nimi on Marie-Sofie Månsson, mutta kukaan ei kutsu häntä
sillä nimellä paitsi opettajat. Kaikki näet näyttävät nimeä Lotta.
Lotan perheessä on äiti, isä, kaksi isosiskoa ja veli. Siskot ovat Malin ja Gerd ja veljen nimi on Knatt. Lotta
on matematiikassa tosi huono mutta hän tykkää äidinkielestä. Lotta sai matematiikasta
ehdotkin, mutta pääsi kumminkin luokalta. Se on hyvä. Äidinkieli on minunkin
lempiaine. Lotta kyllä aina vähän haaveilee tunneilla.
Lotta, älä lannistu!
on kuudes Lotta. Tykkään lukea näitä järjestyksessä mutta joskus on hankalaa,
kun seuraava osa on lainassa ja on pakko saada joku Lotta. Silloin luen epäjärjestyksessä. Luen Tiinojakin, mutta
Lotta on parempi, vaikka on Tiinatkin hyviä. Lotan opettajan nimi on Kihara-Fridolf. Kihara-Fridolf opettaa
ruotsia eli äidinkieltä. (Lotan äidinkieli on tietysti ruotsi, koska Lotta asuu
Ruotsissa.) Tässä kirjassa Lotta lyö Kihara-Fridolffia viivoittimella jalkaan koska siinä on
ampiainen. Sellaista voi sattua vain Lotalle niin kuin sekin että elokuvissa koira tulee juuri Lotan jalkoihin ja Lotta tietenkin kiljuu, kun hän kesken jännittävän elokuvan tuntee jaloissaan jotain karvaista!
Lotan paras ystävä on Giggi. Giggi on paljon rauhallisempi kuin
Lotta. Lotta aina vähän sählää, mutta siksi Lotta onkin niin hauska. Lotta ja
Giggi menevät kirjakauppaan apulaisiksi ja Lotta sählää kirjapaketit mutta se ei ole Lotan vika vaan ilkeän pikkupojan nimeltä Perra. Siitä
tuleekin sitten aikamoinen sekasotku. Se jonka pitäisi saada runokirja saakin ”Silakkaa 77:llä
eri tavalla” ja toisinpäin. Lopulta kaikki käy kuitenkin hyvin ja Perrastakin tulee Lotan ystävä. Sitten Lotta ja
Giggi myyvät hyväntekeväisyysarpoja ja Lotta saa äreän patruuna Larssonin ostamaan kaikki
arpansa. Sellainen se Lotta on, melkoinen sisupussi.
Se kirjoittaja laittaa joskus kirjaan semmoisen ykkösen ja
sitten siinä lukee jonkun toisen Lotta kirjan nimi. Se tarkottaa, että se asia josta
kirjassa kerrotaan on tapahtunut siinä toisessa kirjassa. Sillä tavalla tietää
jos ei ole vielä lukenut sitä toista kirjaa. Se on aika hauskaa.
Lotta on ihan älyttömän hyvä! Suosittelen Lottaa kaikille, jotka
tykkäävät hauskoista kirjoista.
Katja, 4 B
