torstai 28. tammikuuta 2016

Ajatus kauneudesta






Mi kaunist' on, on iloks ikuiseksi.

John Keats


Minua viehättää runoilija John Keatsin rakkaus kauneuteen. Luettuani hänen kirjeitään olen taas palaillut myös runoihin: luen niitä vähän kerrallaan, sieltä täältä. Lukiessani huomaan jälleen, miten hänen runoissaan sykkii romantikon sydän ja sielu. Niiden sanat ansaitsevat hitautta, pysähtymistä, katseen nostamista. Sitä, että antaa sanojen mielessään kasvaa.


Ruusun kauneus ei ole ikuista, ei tietenkään. Mutta ajatus – ja toive – kauneudesta ehkä on. Minusta tuntuu, että maailmamme tarvitsee juuri sitä,
uskoa ja luottamusta kauneuteen.


2 kommenttia:

  1. Voi, juuri niin! kauneus on arvo, joka tuntuu joutuvan nykyään (ihmeellistä kyllä) paitsioon.

    Juuri eilen mietin ihmisen 'subjektiivista oikeutta kauneuteen' (esimerkiksi oikeutta asuinympäristön kauneuteen ja viihtyisyyteen). Taloudelliset intressit ajavat maailmaa kohti... niin, kohti mitä? En uskalla edes ajatella.

    Kaunista viikonloppua, Katja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaisa Reetta, koetetaan pitää kauneuden arvosta kiinni. Ihana ajatus, että ihmisellä on kauneuteen subjektiivinen oikeus. Maailma olisi varmasti parempi paikka, jos ihmisillä olisi halua kauneutta vaalia. Miksi raha ja tehokkuus ovat aina ne palvotut kuninkaat?

      Kaunista viikonloppua myös sinulle ja kiitos kommentistasi <3

      Poista



Kiitos kommentistasi - keskustelu avartaa!