Venny Soldan-Brofeldt: Omakuva, 1882.
Tarukirjan Margitin ideoima naisten aakkoset
-haaste on edennyt kamarissani kirjaimeen V. Tässäpä siis jälleen taiteellaan ja (elämän)tarinoillaan
valloittaneita naisia:
valloittaneita naisia:
1. Kuka on suosikkikirjailijasi?
Pauliina
Vanhatalo ja myös hänen
viihteellinen alter egonsa Veera Vaahtera. Pitkä valotusaika oli ensimmäinen Vanhatalolta lukemani teos,
ja omaelämäkerrallisen Keskivaikean vuoden
ohella se on minulle edelleen hänen tuotantonsa helmi. Lisää varmastikin taattua Vanhataloa on luvassa huhtikuussa, kun häneltä ilmestyy toinen omaelämäkerrallinen teos Toinen elämä (S&S, 2018).
Vaahterana Vanhatalo on puolestaan kirjoittanut minulle mitä oivallisinta täsmähömppää. Yleisesti ottaen jaksan viihdekirjallisuusgenreä hyvin huonosti, mutta joskus on kuitenkin hetkiä, joina kaipaan nimenomaan jotakin ihanan kepeää ja vaivatonta. Ja Vaahteran teokset, kyllä vain, ovat sellaisina hetkinä olleet minulle mitä parhainta täsmälukemistoa. Vanhatalo-Vaahtera on moninaisuudessaan mitä oivallisin paketti.
Vaahterana Vanhatalo on puolestaan kirjoittanut minulle mitä oivallisinta täsmähömppää. Yleisesti ottaen jaksan viihdekirjallisuusgenreä hyvin huonosti, mutta joskus on kuitenkin hetkiä, joina kaipaan nimenomaan jotakin ihanan kepeää ja vaivatonta. Ja Vaahteran teokset, kyllä vain, ovat sellaisina hetkinä olleet minulle mitä parhainta täsmälukemistoa. Vanhatalo-Vaahtera on moninaisuudessaan mitä oivallisin paketti.
2. Muutakin kulttuuria on olemassa kuin
kirjallisuutta. Kuka nainen joltakin muulta kulttuurin alalta on suosikkejasi?
Venny Soldan-Brofeldt. Juhani Ahon
taiteilijavaimo oli melkoinen nainen: vahva oman tiensä kulkija, joka eli rohkeasti
omalla tavallaan eikä ihan vähästä tainnut hätkähtää. Vennyn kaltaisten suunnannäyttäjien jalanjäljissä kelpaa myös meidän tämän päivän naisten
kulkea.
3. Kaksi vaihtoehtoista kysymystä
(voit tietysti vastata molempiin, jos
haluat):
a) Kehen kulttuurin edustajaan haluaisit
tutustua paremmin?
b) Kenet suursuosikkisi haluaisit nostaa
esille?
Tässä myös muut alueet kuin kulttuuri
käyvät.
Vastaan kysymykseen b:
Merri
Vikin. Lotat olivat kymmenvuotiaan Katjan suosikkilukemistoa, eikä niiden
kirjoittajaa voi siksi tässäkään sivuuttaa. Muisto koulun alakerrassa
toimineesta kirjastosta ja kirjaston tiheästä Lotta-rivistöstä lämmittää ihanasti vieläkin: riemun hetkiä olivat
ne, joina reppu täynnä Lottia
saapasteli kotiin kaakaolle ja tiesi, että läksyjen jälkeen saa käydä kiinni Lotan kommelluksiin :)
Kamarin aikaisemmat naisten aakkoset löytyvät täältä:
Venny Soldan-Brofeldt on minusta taiteen ystävästä hieno valinta! Vanhataloa en ole lukenut, vaikka moni häntä suosittelee.
VastaaPoistaVenny oli hieno taiteilija, joka eli myös monella tavalla mielenkiintoisen elämän - helppoa ei kyllä varmaan aina ollut. Ja Vanhatalosta on tosiaan moneksi, hän on hyvin monipuolinen ja tuottelias kirjailija, jonka tuotantoon kannattaa kyllä tutustua. Kiitos paljon kommentistasi!
PoistaPauliina Vanhatalo-Veera Vaahtera oli minunkin valintani V-kirjaimeen. Merri vikiä ja Lottaa en sijaan muista lukeneeni, joten ehkä en löytänyt oikealle hyllylle sopivanikäisenä.
VastaaPoistaPaula, onpas hauskaa! Vanhatalo-Vaahtera oli tähän ihan itsestäänselvä valinta, ja niin myös nuo muut. Lotatkin ovat oikein hauskoja, mutta voi tietysti olla, ettei niistä enää saa ihan niin paljon irti, jos ne eivät kuulu myös lapsuusmuistoihin :) Kiitos paljon kommentistasi!
PoistaVenny on taitelijana lahjakas ja Merri Vikin lotat hersyvän hauskaa luettavaa.
VastaaPoistaAino, eikö vain - Venny oli tosiaan lahjakas ja Lottien kanssa on ollut monta riemunhetkeä :) Kiitos paljon sinulle!
PoistaMerri Vikin Lotta-kirjat ovat minulle tuttuja ulkonäöltä, mutten koskaan ole lukenut tätä sarjaa. Voisi olla ihan hauskaa tutustaa Lottaan nyt, vaikka kesällä (talvi alkaa jo riittää minulle, kun alkaa tulla mieleen että sitä ja tätä voisi lukea kesällä... :)).
VastaaPoistaAina sitä jotkut kirjat vaan syystä tai toisesta jäävät lukematta, itse kullakin :) Lotat olivat tosiaan yksi pienen minäni suosikkisarjoista, ja jokusen Lotan olen nyt aikuisiälläkin nostalgiamatkoina lukenut, edelleen hersyvästi naureskellen :) Sitä en tosin varmaksi tiedä, onko tuo nauru johtunut siitä, että Lotat ovat tosiaan niin loistavan hauskoja, vai siitä, että ne tuovat mieleen sen pienen kymmenvuotiaan, joka niitä joskus luki - mjaa, ehkäpä molemmista :) Kannattaa Lottiin kyllä varmasti tutustua ihan jo yleissivistyksen vuoksi :)
PoistaJa kyllä vaan, sieltä se kesäkin keikkuen tulevi! Kiitos paljon kommentistasi :)