Joskus kirjoittajat eivät uskalla kirjoittaa tarpeeksi isoa tarinaa tai astua oman mukavuusalueensa ulkopuolelle. Kannattaa ainakin yrittää! Parempi on epäonnistua roimasti kuin pysytellä mukavassa mitäänsanomattomuudessa.
Hypistelen mielessäni Saara Henrikssonin ja Anne Leinosen ajatusta teoksessa
Kummallisen kirjoittajat - opas fiktiivisen maailman luomiseen (2015). En millään malta olla siteeraamatta ajatusta myös tänne, sillä eikö vain tuossa mietteessä olekin jotakin hyvin totta? Toisaalta on toki niinkin, että joskus jo kirjoittamaan ryhtyminen itsessään merkitsee melkoista mukavuusalueen rajojen vapinaa: kirjoittaessaan joutuu kaiken aikaa kohtaamaan oman sietämättömän keskeneräisyytensä ja epäonnistumisen mahdollisuuden... Ja silti epäonnistuminen on parempi kuin se, ettei edes yritä. Saattaa olla, että lisään ajatuksen toiseksi kirjoittajan voimalauseeksi tuonne sivupalkkiin,
Virginia Woolfin mietteen viereen.
Virginia Woolfin mietteen viereen.
*****
En ole ehtinyt (myöskään) Kummallisen kirjoittajissa kovin pitkälle, luen monia kirjoja nyt hieman hitaasti ja haparoiden, ja kirjat ovat välillä pitkäänkin kesken. On niin paljon muuta, ihana lähestyvä joulu ja sen sellaista. Onneksi hitaus ei haittaa, tässäkään...
"Parempi on epäonnistua roimasti kuin pysytellä mukavassa mitäänsanomattomuudessa." - olen kyllä henkilökohtaisesti vahvasti tätä mieltä.
VastaaPoistaJuuri näin se on, monellakin tasolla. Taidetta ei synny ilman mukavuusalueen rajojen koettelua, ja ylipäätään epäonnistuminen opettaa usein enemmän kuin mitäänsanomattomuus. Kiitos Omppu.
PoistaTuosta lauseesta olen mieluusti tismalleen samaa mieltä! Kun tilinpäätöstä taipaleesta tehdään, eivät ne virheet, mokat ja rähmälleen menot puntarissa paina, vaan se mikä jäi uskaltamatta, tekemättä, - ainiaaksi... Kysymyksen: miksi? sijaan kysykäämme; miksi ei?? Kiitos Katja jälleen kerran ajatuksia herättävästä postauksestasi:)
VastaaPoistaKiitos Takkutukka jälleen yhdestä ihanasta kommentistasi <3 Tuo miete pätee kyllä hyvin moneen - sekä kirjoittamiseen että elämään yleensä. Koetetaan siis muistaa uskaltaa :)
Poista"Parempi on epäonnistua roimasti kuin pysytellä mukavassa mitäänsanomattomuudessa." Enpä osaisi sitä paremmin sanoa.
VastaaPoistaEikö vain olekin loistavasti kiteytetty :) Kiitos paljon kommentistasi :)
PoistaItse olen ikuinen wannabe-kirjoittaja. Kunpa uskaltautuisikin mukavuusalueelta epäonnistumaan ja KIRJOITTAMAAN...
VastaaPoistaNiin, kyllä vaan se kirjoittamisen aloittaminenkin toisinaan järisyttelee mukavuusalueen rajoja aika hurjastikin... Saattaa silti tehdä hyvä uskaltaa - itse aina muistuttelen itselleni, että vaikka epäonnistumisen mahdollisuus on kaiken aikaa läsnä, sen mukana tulee aina myös onnistumisen mahdollisuus, ja että viime kädessä tärkeintä on kirjoittaminen itsessään. Kiitos paljon kommentistasi Syksyn Lehti ja mukavaa, että olet löytänyt tänne kamariini :)
Poista