perjantai 29. syyskuuta 2017

Naisten aakkoset: P






  Walter Cranen Prinsessa Ruusunen -kuvitusta vuodelta 1911.



Naisten aakkosissa on kamarissani tänään vuorossa P.
Tuttuun tapaan tässä Tarukirjan Margitin ideoimassa haasteessa nostetaan
esille naisia, joiden etu- tai sukunimi alkaa tietyllä kirjaimella,
ja nytpä siis pitemmittä puheitta suoraan asiaan eli mitä parhaimpiin P-naisiin.


1. Kuka on suosikkikirjailijasi?

Paula Havaste. Olen joskus taannoin lukenut myös Havasteen historiallisia romaaneja, joista silloin pidinkin kovasti. Nyt lukutuuleni ovat toistaiseksi puhallelleet näiden romaanien ohi, mutta jos ne taas jonakin päivänä kääntyvät, saatan jatkaa siitä mihin silloin joskus jäin. Tässä nostan Havasteen kuitenkin esille ennen kaikkea hänen kertakaikkisen valloittavien Henkka-kirjojensa vuoksi. Henkka maalla ja Henkka koulussa ovat ehdottomasti uudemman lastenkirjallisuutemme aatelia, ja meilläkin on näitä kirjoja jokunen vuosi takaperin luettu lukemattoman monta kertaa. Henkat ovat aivan ihania, valokuvin kuvitettuja kirjoja lapsen arkisesta elämästä ♥


2. Muutakin kulttuuria on olemassa kuin kirjallisuutta. Kuka nainen joltakin muulta kulttuurin alalta on suosikkejasi?

Pernilla August. Tapani mukaan olen sama muumio kuin aina ennenkin, ja suosikkinäyttelijättären nimeäminen perustuu joskus iät ja ajat sitten lähtemättömät jäljet jättäneisiin katselukokemuksiin... Mutta minkäs sitä muumio kääreilleen mahtaa ja toisaalta, kyllä se vaan niinkin on, että ne nuoruudenkokemukset ovat monesti eri tavalla voimakkaita kuin tuoreemmat. No mutta, höpötykset seis. Pernilla August on näytellyt muun muassa Ingmar Bergman -filmatisoinneissa Fanny ja Alexander ja Hyvä tahto sekä Selma Lagerlöfin romaaniin perustuvassa elokuvassa Jerusalem, jotka kaikki ovat olleet minulle nuoruudessani tärkeitä elämyksiä. Voi että, pitäisikin päästä taas pitkästä aikaa niitä katselemaan...


3. Kaksi vaihtoehtoista kysymystä
(voit tietysti vastata molempiin, jos haluat):
a) Kehen kulttuurin edustajaan haluaisit tutustua paremmin?
b) Kenet suursuosikkisi haluaisit nostaa esille?
Tässä myös muut alueet kuin kulttuuri käyvät.

Vastaan kaksi kertaa kysymykseen b:

1) Pakkohan tähän nyt on vastata niin, että Satujen Prinsessat. Ja juu, prinsessasatujen välittämiä maailmankuvia ja sukupuolistereotypioita voidaan tietysti monellakin tavalla myös kritisoida, mutta jotenkin silti tuntuu, että joitakin asioita pitää tässä maailmassa saada vaalia ihan vaan satuina. Ei minustakaan tämän vinksahtaneempaa tullut, vaikka kasvoin prinsessasadut tyynyn alla – vaikka niin, tietysti se vinksahtaneisuus riippuu varmasti myös arvioijasta :) Mutta niin tai näin, olen vakaasti sitä mieltä, että jokainen tyttö ansaitsee ikioman prinsessavaiheensa, jos sen vaan omakseen kokee. Enkä nyt tarkoita kimalletta ja rihkamaa, vaan ennen kaikkea lupaa leikkiä, haaveilla ja tutkiskella omaa ihanaa tyttöyttään.

2) Prinsessojen kaveriksi – tai vastapainoksi, miten vaan – vastaan tähän myös Astrid Lindgrenin Peppi Pitkätossun.  Siinä missä prinsessat ovat ihania hempeydessään ja hepenissään, Pepissä on terveellistä ja tervetullutta anarkiaa. Prinsessojen tapaan tytöt (ja lapset ylipäätään) ansaitsevat mallikseen myös tämän mainion Pepin, jota kesakot eivät kiusaa vaan ilahduttavat ja joka ylipäätään tekee asiat juuri niin päin kuin itsestä oikealta tuntuu. Peppi tekee terveellisen selväksi, että kaikki ennakko-oletukset eivät tässä maailmassa suinkaan ole minkään arvoisia, vaikka myönnettäköön, ettei ainakaan meillä ole toistaiseksi saanut leipoa piparkakkuja lattialla...

Mutta juu, kyllä vaan jutun juju on juuri siinä, että saa kasvaa ihan omaksi itsekseen itseään erilaisiin roolimalleihin peilaillen. Vaikka sitten vähän Prinsessaiseksi Peppi Pitkätossuksi tai sitten Peppi Pitkätossuiseksi Prinsessaksi.

***

Kamarin aikaisemmat naisten aakkoset löytyvät täältä:

A
B
C
D
E
F
G
H
I
J
K
L
M
 N 
O



14 kommenttia:

  1. Minulle Pauliina Vanhatalosta on tullut yksi lempikirjailijoistani. Olen jopa lukenut hänen yhden alter ego kirjansa Veera Vaahterana. Olen siis lukenut neljä Vanhatalon kirjaa.
    Havasteelta en ole lukenut yhtään kirjaa, mutta olen kerännyt valmiiksi kolme kirjaa yhdestä sarjasta ja aion siihen joskus paneutua.
    Peppi on niin huikea tyttöjen voimahahmo. Jippii Peppi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pakko nyt sitten paljastaa, että Vanhatalo-Vaahtera on tulossa V:hen, sopii niin hyvin sinne molemmilta nimiltään :) Havasteen romaaneja luin tosiaan joskus taannoin, mutta etenkin nuo Henkat ovat aivan mainioita. Ja Peppi on kerrassaan mainio! Pikku Myykin olisi tähän kyllä mainiosti sopinut :)

      Kiitos kommentistasi Mai ♥

      Poista
  2. Peppi on hyvä valinta. Ja tuo Lagerlöfin Jerusalem saga kera tuon pääosanaisnäyttelijän on vaikuttava.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Peppi-voimaa, juu :) Ja kyllä vaan, Lagerlöfin Jerusalem on upea sekä kirjana että elokuvana.

      Kiitos kommentistasi, Aino :)

      Poista
  3. Mikä hurmaava kuva jota katsellessa aamusilmät revähtivät auki ja jossa katse lepäsi ja viipyi! Kiitos!
    Kyllähän nuo prinsessatkin hempeitä ja hörhelöllisiä ovat, mutta noin poikia leikkikavereina mallisena, kallistuin ja kallistun edelleen vahvasti upeasti anarkistisen Pepin powerin puolelle. Pikku-Myyssä on myös sopivasti potkua ja ärhäkkyyttä. Ihan oman itsensä mallista ja ihanaa viikonloppua:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Peppi-powerille taitaisi tässä maailmassa olla aika lailla käyttöä :) Ja juu, Pikku Myy on mainio pikku neitonen myös! Kiitos Takkutukka ja juuri sitä sellaista oman mallista viikon jatkoa sinulle ♥

      Poista
  4. Luin juuri Jerusalemin (postaus tulossa). Mainiota, että mainitset elokuvan juuri nyt. Sitä en valitettavasti ole nähnyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jerusalem on upea teos, olen lukenutkin sen ainakin pari kertaa, mutta viime kerrasta on kyllä jo aikaa. Varmasti tulee uusintalukuun taas joskus, on niitä kirjoja jotka kuuluvat monta kertaa luettaviin. Elokuvaakin muistelen tosiaan lämmöllä ja haluaisin nähdä sen taas pitkästä aikaa.

      Kiitos paljon kommentistasi!

      Poista
  5. Peppi on ihana valinta. Tänä vuonnakin on tullut luettua. ♥ /Tiia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Peppi taitaa kerätä pisteitä ja hyvä niin, siinä tytössä on voimaa :) Mainio luomus, kuten niin monet Lindgrenin rakkaat hahmot ♥

      Kiitos paljon kommentistasi ♥

      Poista
  6. Minullakin oli Paula Havaste suosikkina, H-kirjaimen kohdalla. Juuri luin neljännen osan hänen keskiaikaisesta Kerttestään. Nautin fiktiosta, jonka taustalla on paljon historiallista taustatyötä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Havaste tosiaan tekee taustatyönsä huolella. Omatkin lukutuuleni saattavat hyvinkin palata puhaltelemaan hänen historiallisia romaaneitaan päin, mutta aivan kertakaikkisen mainioita ovat myös nuo ihanat Henkat ♥

      Kiitos paljon kommentistasi!

      Poista
  7. Peppi ja prinsessat ovat mainio yhdistelmä! Minäkin rakastin lapsena sekä Peppiä että hempeitä ja ihania prinsessasatuja. Toinen ei syö toista pois.

    Satuitko näkemään Pernilla Augustin Ylen Perilliset-sarjan viimeisessä tuotantokaudessa? Ilahduin kovasti kun löysin hänet sieltä. Täytyy sanoa, että vuodet ovat olleet hänelle suopeita...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaisa Reetta, eikö vain - toinen ei syö toista pois, vaan Peppi ja prinsessat voivat oikein hyvin tarttua toisiaan kädestä ja pistää iloiseksi tanssiksi. Siitä se sopiva askelkuvio sitten yhdessä syntyy :)

      Olen surkean huonosti perillä siitä mitä telkkarista nykyään tulee, ja paljon hyvääkin menee varmasti siksi ohi. Eli ei, en olen nähnyt Perillisiäkään. Varmasti Pernillan ura on jatkunut vaikka kuinka monessa roolissa noiden ammoisten aikojen jälkeen, mutta minä nyt olen tämmöinen muumio, aina vähän aikaani jäljessä :)

      Kiitos paljon kommentistasi ♥

      Poista



Kiitos kommentistasi - keskustelu avartaa!