Oletan, että kuvan kirjat
(mm. Anna Karenina sekä Jane Austenin ja Brontën sisarusten teoksia)
eivät ole kovin suuressa epäsuosiossa ;)
Omppu haastoi minut vastailemaan kysymyksiin, joissa
ollaan eri mieltä siitä mitkä kirjat ovat hyviä. Sanon heti, että tämä on
varmasti haastavin haaste, jonka olen saanut. Siksi myös teen tämän heti ja
nopeasti ja vatkaamatta, siten kuin vastaukset ensi ajatuksissa syntyvät. Niin
niin, tietenkään en pidä kaikenlaisista kirjoista, mutta en myöskään pidä
kirjojen julkisesta moittimisesta. Vieläkin on paha mieli niistä parista
kirjasta, joista olen kamarissani kirjoittanut jotakin poikkipuolista. Minusta
on paljon mukavampaa hehkuttaa ja hurmioitua. Se ei ole koko totuus minun ja
kirjallisuuden välisestä suhteesta, mutta se on se puoli totuudesta jota
mieluummin vaalin. Olen myös oppinut aika hyväksi siinä, että luen lähinnä
sellaista mikä puhuttelee ja innoittaa juuri minua. Mutta, koetetaan :)
Haasteen säännöt
ovat nämä:
1. Linkkaa
haasteen antaja blogipostaukseesi. Lisää haasteen säännöt postaukseen.
2. Vastaa
haasteen kysymyksiin.
3. Lähetä haaste
vähintään kolmelle henkilölle ja linkkaa heidän bloginsa postaukseesi.
4. Ilmoita
haasteen saajille haasteesta ja linkkaa heille postauksesi, jotta he tietävät
mikä on homman nimi.
1. Kirja tai
kirjasarja, josta kaikki muut pitävät, mutta sinä et.
En yksilöi. Sanon tähän vain, että kirjallisuus on minulle
hyvin paljon myös sanojen estetiikkaa, enkä siksi halua lukea esimerkiksi
itsetarkoituksellisen alatyylisesti kirjoitettuja teoksia. Yksi paska toimii
toisinaan hyvänä tehokeinona, mutta se riittää. Ja sanonpa nyt tässä kohtaa
senkin, että olen taas viime aikoina pohtinut kysymystä kirjallisuuden
funktioista ja siitä, millaisena kirjallisuuden tulee maailma näyttää. En
väitä, että oma näkemykseni olisi ainoa oikea, mutta se on oikea minulle: en
halua kirjallisuudelta rumuutta. On eri asia näyttää maailman vääryys ja
epäkohdat ja ihmiselämän kipuilut ja retostella niillä.
2. Kirja tai kirjasarja, josta kukaan muu ei pidä,
mutta sinä pidät.
Ei kai sellaista
olekaan? Tuskin olen maailman napa tässä(kään) asiassa? Ehkä olen kuitenkin
jonkinlaisessa vähemmistössä sen suhteen, että luen mielelläni
kirjavanhuksia, joita toisinaan pitää kaivella kirjaston varastoista.
Patsastalen siis vanhan kirjallisuuden vaalijana ja puolestapuhujana. Mitä
ikinä se minusta kertoneekaan, koen vanhan kirjallisuuden itselleni erityisen
läheiseksi, vaikka luenkin myös uutta.
3. Kolmiodraama, jossa päähenkilö päätyy yhteen sen
kanssa, jonka et olisi halunnut.
Voi Scarlett,
Scarlett! Oliko pakko roikkua sokeasti Ashleyssä??? Rhett oli sinulle se oikea.
Niin niin, tietenkin tarinan piti päättyä juuri niin. Onneksi Tuulen viemäällä on kuitenkin sillä
tavalla avoin loppu, että olen aina saanut olla sitä mieltä että lopulta keksit
sen keinon, jolla sait hänet takaisin, ja elitte elämänne onnellisina loppuun
asti. Ja juu, jatko-osakin tarinallenne kirjoitettiin, mutta olisin ollut omaa
mieltäni joka tapauksessa. Silti kyynelehdin joka kerta kun Rhett lähtee ja
sinä jäät. Mutta oho, eihän tämä nyt ollutkaan tähän kunnollinen vastaus kun eihän Scarlett oikeastaan päätynyt yhteen kenenkään kanssa vaan jäi portaille itkemään. No, menköön. Kolmiodraaman syytä se kuitenkin oli.
4. Suosittu kirjagenre, josta et pidä tai josta
haluaisit pitää, mutta et pysty.
Tämä on helppo:
minulta on aina puuttunut se dekkarimutteri. En myöskään koe tästä
minkäänlaista syyllisyyttä tai huonoutta, koska dekkarien ystäviä riittää.
Mielipiteeni ei myöskään ole minkäänlainen vastalause kyseistä genreä kohtaan,
se ei vaan ole se minun juttuni. Dekkarimutterin ohella minulta puuttuu myös
kauhumutteri ja saa puuttuakin (vaikka pääni varmaan näyttäytyykin jo aika
hölskyvänä). En kerta kaikkiaan uskalla lukea mitään kamalaa, koska
mielikuvitukseni on aivan liian hyvä ja muistini liian pitkä, mikä väistämättä
merkitsee vakavaa traumatisoitumisen vaaraa.
5. Pidetty, suosittu tai rakastettu hahmo, josta et
pidä.
Hmm. Taidan olla
tylsä. Minulla ei ole mitään sanottavaa. Rakastan niitä joita rakastan ja pidän
niistä joista pidän, muut taitavat olla niin yhdentekeviä, etteivät yllä edes
tajuntaan. Ei ihan totta tule mieleen ketään. Paitsi örkit, ja luulen kyllä
ettei niitä rakasta monikaan.
6. Kirjailija josta monet pitävät, mutta sinä et.
Johan nyt on
hankalaa. Vaikka en pidäkään esim. dekkareista, en halua sanoa etten pidä
dekkareiden kirjoittajista. Sehän on aivan eri asia: en voi sanoa etten pidä
ihmisestä vaikka en koe omakseni sitä lajia jota hän kirjoittaa. Sitä paitsi en
tunne yhtäkään. Tietysti tässä tarkoitetaan lähinnä kirjailijan tapaa
kirjoittaa, mutta saivartelen tahallani. Enkä vastaa mitään.
7. Suosittu sarja, jonka lukemiseen sinulla ei ole
mielenkiintoa.
No, onhan näitä.
Ensimmäiseksi tulee mieleen Fifty Shades
of Grey. Kaipa sen voi suosituksi tulkita, vaikka ei ehkä täällä
blogimaailmassa. Ei kiinnosta yhtään.
8. Kirja, joka on mielestäsi huonompi kuin siitä tehty
elokuva.
Taas on pää täynnä tyhjää. En osaa vastata. Ehkä tämä
johtuu siitäkin, että katson aika vähän elokuvia. Jotakin lörpötelläkseni sanon
muina naisina, että esim. Anna-kirjoista
ja Ylpeydestä ja ennakkoluulosta
tehdyt tv-sarjat ovat muuten kerta kaikkiaan ihania ja ainakin minulle yhtä
rakkaita kuin itse kirjat. [Ja edit: tietenkin myös Tuulen viemää -elokuva kulkee sydämessäni yhtä armaana kuin kirjakin.]
*****
Koska olen viime aikoina ehtinyt seurailla blogimaailmaa hyvin
heikosti, olen ihan pihalla sen suhteen, ketkä tämän haasteen ovat jo
saaneet.
Haastan nyt kuitenkin vuorostani:
Haastan nyt kuitenkin vuorostani:
Ainon ja
Kiitos Ompulle haasteesta! Taputtelen itseäni sen
kunniaksi että sain vastaukset kasaan ja nyt menen kipin kapin päivän muihin puuhiin :)
On on haastetta tässä. Täytyypä miettiä.
VastaaPoistaEikö olekin aika haastava? Mukavaa jos kumminkin jaksat miettiä :)
PoistaVastattu on!
PoistaKiitos Aino, tulen pian lukemaan :)
PoistaOlenkin tähän haasteeseen jo joskus vastannut, mutta kiitos silti muistamisesta :)
VastaaPoistaOi, minäkin saan joskus varata kirjoja kirjavarastojen perukoilta. <3 Ne ovat ihanan vanhoja ja nyt kun ajattelee, on aika surullista että ne jäävät niihin varastoihin...
No hupsis, onneksi tämä kömmähtely ei kuitenkaan ole kovin vakavaa :) Kirjastojen varastot ovat aarreaittoja, on vaan todellakin harmi että harva niitä aarteita sieltä varastojen kätköistä lainailee... Kiitos kommentistasi :)
PoistaKiitos vastauksista Katja. Ne ovat niin ihanan sinun näköisiä vastauksia. Minäkin saivartelin ensin omissa vastauksissani, mutta otin sitten käyttööni hienoisen väistöliikkeen. On tietenkin totta, että ihmisestä itsestään ei voi sanoa mitään, jos häntä ei edes tunne ja jos taas tuntee niin asia on eri tavalla monimutkainen.
VastaaPoistaKiitos vielä kun lähdit mukaan ja hyviä muita puuhia!
Omppu, kiitos sinulle haasteesta. Ei tämä sitten niin hirvittävän haastava ollutkaan, kun vastaili vain omalla tavallaan. Oikeastaan tämä olikin aika hauska :)
PoistaSaivartelu on toisinaan mukavaa, joskus ehkä antoisaakin, sellaista avartavaa. Ja kyllä, asiat ovat monesti monin tavoin monimutkaisia. Ihmisillä on monesti kaikenlaisia mielipiteitä jotka perustuvat lähinnä kummallisiin luuloihin, enkä nyt tietenkään tarkoita vain mielikuvia kirjailijoista.
Kaunista viikonloppua!
Hurjan hyvät vastaukset, kaimani. Olen niin samaa mieltä esimerkiksi tästä: "Ei kai sellaista olekaan? Tuskin olen maailman napa tässä(kään) asiassa?" Minä en näet oikein usko siihen, että "kaikki" pitävät tai eivät pidä jostain kirjasta. Yksinhän me kirjoja luemme. :) Sain tämän saman haasteen ja jahka tähän ehdin, taidan linkittä sinunkin vastauksesi. Niin paljon löysin omia mietteitäni - tosin luen enemmän uutuuksia, mutta noin muuten.
VastaaPoistaSuloista, sateen raikastamaa (ainakin täällä meillä) kevätiltaa! <3
Kiitos kaimani <3 Ja juu, en minäkään usko. Ei sellaista kirjaa olekaan josta pitävät kaikki muut paitsi me itse tai sellaista josta ei pidä kukaan muu kuin me itse. Saisi siinä olla aika ainutlaatuinen, jos näin olisi. Ja voi kivaa, linkitä vaan - jäänkin odottelemaan sinun vastauksiasi tähän :)
PoistaIhanaa viikonloppua!